Luokanopettajia tarvitaankin lisää

Tietoja

keskiviikko, 25 tammikuu 2012 15:13

Kirjoittanut KotiseutuPlus

Kajaanin opettajankoulutus lopetettiin väärillä perusteilla. Nyt tarvitaankin lisää opettajia vuoteen 2025 mennessä, selviää Jyväskylän yliopistossa tehdystä raportista. KotiseutuPlus kysyi kommentteja asiaan Kainuun kansanedustajilta.

Kouluun tulevat ikäluokat ovat kasvamassa ja samaan aikaan suuria opettajaikäluokkia on jäämässä eläkkeelle. Lisäksi monet opettajat vaihtavat muihin tehtäviin. Siksi opettajankoulutusta tulee lisätä monilla aloilla, jotta pätevien opettajien riittävyys voidaan taata tulevaisuudessa, kertoo Jyväskylän yliopiston

Koulutuksen tutkimuslaitoksen julkaisema opettaja- ja opettajankoulutustarpeita ennakoiva raportti. Suurin lisäämistarve on luokanopettajakoulutuksessa, jossa vuotuisia aloituspaikkoja tarvitaan yli 20 prosenttia enemmän kuin nyt. Eniten luokanopettajatarvetta lisäävät kouluun tulevien ikäluokkien kasvu ja kelpoisten luokanopettajien merkittävä työllistyminen muihin ammatteihin. Lisäksi pula kelpoisista erityisluokanopettajista kasvattaa luokanopettajatarvetta välillisesti.

Peruskoulun ja lukion näkökulmasta aineenopettajakoulutusta tulisi lisätä eniten englannin kielessä sekä liikunnassa ja terveystiedossa. Myös opinto- ja oppilaanohjaajien koulutusta tarvitaan nykyistä enemmän.

KotiseutuPlus kysyi Kainuun kansanedustajien kantaa Jyväskylän yliopiston raportin esiin tuomiin seikkoihin.

1. Kuinka mielestänne opettajankoulutuksen lisätarve tulisi hoitaa?

2. Mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä, että näidenkin tietojen valossa virheellinen päätös Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttamisesta saadaan muutettua?

3. Olisiko mielestänne mahdollista, että Kajaanin koulutus voitaisiin järjestää esim. Lapin tai Itä-Suomen yliopiston toimintana?

Pentti Kettunen (Perus)

1. Kajaanin luokanopettajien koulutuksen jatkamiselle on nyt tullut lisää vahvoja perusteita.

2. Olen jättänyt syksyllä 2011 eduskunnassa lakialoitteen, joka tarkoittaa sitä, että sen hyväksyessään eduskunta antaisi valtioneuvostolle mahdollisuuden puuttua Oulun Yliopiston hallituksen tekemään lakkautuspäätökseen. Nyt toivon saavani tälle lakialoitteelle kaikkien Kainuun kansanedustajien sekä myös ministeri Merja Kyllösen tuen. Lakialoitteeni allekirjoitti yli 40 kansanedustajaa eli se sai eduskunnassa laajaa tukea.

3. Opetusministeri Jukka Gustafsson saapuu vierailulle Kajaaniin kevään aikana ja siihen mennessä toivon, että Kainuussa tiivistetään rivit ja esitetään opetusministerille pyyntö, että hän myös tukisi opettajien koulutuksen palauttamista Kajaaniin.

Merja Kyllönen (Vas.)

1. Kajaanin lakkautuspäätös tulisi tarkastella uusien laskelmien valossa kokonaan uusiksi yhdessä opetusministeriön ja Oulun yliopiston sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.

2. Kainuun on syytä olla yhtenäisenä joukkona yhteydessä ensin opetusministeriöön ja muihin tarvittaviin tahoihin. Tämä jos mikä on maakunnan yhteisiä voimavaroja vaativa ponnistus, ei mikään yksilölaji.

3. Kaikki on mahdollista, jos löytyy yhteistä tahtoa hoitaa asia kuntoon.

Timo Korhonen (Kesk.)

1. Tämä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen selvitys kumoaa selkeästi OKM:n aiemman vuoden 2007 opettajankoulutusstrategian.

Käytännössä tuolla uudella opettajien koulutusaloituspaikkojen lisäystarpeella aloittaisi uuden pedagogisen yliopiston tai opettajakorkeakoulun. Mikäli poliittista tahtoa olisi riittävästi, Kajaanin OKL:n pohjalta Kajaanissa olisi kiinteistöresurssit, yliopistokampusalue ja epäilemättä Kainuusta ja lähiympäristöstä löytyisi myös akateemista pohjaa uuden pedagogisen yliopiston perustamiselle opettajankoulutukselle. Tätä kannattaa selvittää.

Joka tapauksessa on selvää, että Kajaanin OKL:n toiminnan lopettamispäätökset tulee kumota ja käynnistää pikaisesti sen uudelleen "ylösajaminen". Mikäli Oulun yliopisto ei näe siihen edellytyksiä, on yhdessä OKM:n kanssa haettava ratkaisut sille, että toiminta käynnistyy jonkun toisen yliopiston alla.

OKM:llä on tässäkin koulutuskysymyksessä keskeinen rooli. Ministeriön täytyisi myös linjata koulutuspaikkatarjontaa toisin kuin se nyt näyttää tekevän. Nythän suuntaus on se, että aloituspaikkoja eri sektoreilta siirretään kasvukeskuksiin ajatuksella, että eihän nuoret voi lähteä opiskelemaan pois kasvukeskuksista muualle.

2. Tämä vaatii mittavaa yhteistyötä OKM:n ja opetusministerin kanssa. Olen tämän asian myös nostanut eduskunnassa mm. syksyllä budjetin käsittelyn yhteydessä esille. Kysymys on myös kainuulaisesta yhteishankkeesta, jossa pitää olla aktiivisesti viemässä asiaa eteenpäin. En näe mitään syytä siihen, että OKL:n toiminnan jatkamisvaateita "varottaisiin" Kainuun muun koulutuksen turvaamiseksi. Hanke on perusteltu kaikin tavoin. Tarvitaan siis Kainuun eri tahojen ja kansanedustajien yhteistyötä.

3. Oma sanansa tähän on tietysti sanottavana myös Oulun yliopistolla. Olisi hyvä, jos sieltä löytyisi halua uuteen arviointiin. Näen kyllä hyvinkin mahdollisena, että toiminta käynnistyisi jonkun muun yliopiston alaisuudessa. Mahdollista olisi arvioida yhteistyötä myös pääkaupunkiin perusteilla olevan taideyliopiston kanssa, jolloin Kainuun rikasta kulttuuriperintöä hyödynnettäisiin tulevaisuuden turvaamiseksi.

Todennäköisintä jopa on, että Kajaanin opettajakoulutuksen jatkuminen edellyttää muun kuin Oulun yhteistyötä.

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos tiedottaa 16.1.2012

LUOKANOPETTAJIA, ENGLANNINOPETTAJIA JA LIIKUNNANOPETTAJIA TARVITAAN LISÄÄ

Valtakunnalliset opettajankoulutustarpeet ennakoitu vuoteen 2025. Kouluun tulevat ikäluokat ovat kasvamassa ja samaan aikaan suuria opettajaikäluokkia on jäämässä eläkkeelle. Lisäksi monet opettajakoulutuksen saaneet henkilöt vaihtavat opettajan työstä muihin tehtäviin. Siksi opettajankoulutusta tulee lisätä monilla aloilla, jotta pätevien opettajien riittävyys voidaan taata tulevaisuudessa. Tämä on Jyväskylän yliopiston

Koulutuksen tutkimuslaitoksen julkaiseman opettaja- ja opettajankoulutustarpeita ennakoivan raportin keskeinen sanoma. Raportin ovat laatineet yliopistotutkija Kari Nissinen ja professori Jouni Välijärvi.

Raportissa esitetään laskelmat, joilla ennustetaan yleissivistävän ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen kelpoisten opettajien valtakunnallinen tarve vuonna 2025 ja arvioidaan tämän tarpeen tyydyttämisen vaatimaa opettajankoulutuksen volyymiä. Laskelmien pohjana on käytetty Tilastokeskuksen tuoreimpia opettaja- ja koulutustilastoja sekä väestöennustetta, eri tahojen laatimia eläkeikälaskelmia sekä yliopistoista ja ammatillisista opettajakorkeakouluista saatuja tilastoja opettajankoulutuksesta ja opettajaksi valmistuneista.

LUOKANOPETTAJATARVE KOROSTUU PERUSKOULUISSA

Selvityksen mukaan suurin lisäämistarve on luokanopettajakoulutuksessa, jossa vuotuisia aloituspaikkoja tulisi lisätä yli 20 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Eniten luokanopettajatarvetta lisäävät kouluun tulevien ikäluokkien kasvu ja kelpoisten luokanopettajien merkittävä työllistyminen muihin ammatteihin. Lisäksi pula kelpoisista erityisluokanopettajista kasvattaa luokanopettajatarvetta välillisesti.

Peruskoulun ja lukion näkökulmasta aineenopettajakoulutusta tulisi lisätä eniten englannin kielessä sekä liikunnassa ja terveystiedossa. Myös opinto- ja oppilaanohjaajien koulutusta tarvitaan nykyistä enemmän. Eri yhteyksissä on usein puhuttu matemaattisten aineiden opettajapulasta. Raportin mukaan aloituspaikkoja on tarjolla riittävästi, mutta ongelmana on se, että niitä jää paljon täyttämättä. Erityisen vaikealta matemaattisten aineiden tilanne näyttää ruotsinkielisessä opettajankoulutuksessa. Peruskoulun ja lukion ennakoitujen aineenopettajatarpeiden perusteella taide- sekä reaaliaineiden kuten historian ja yhteiskuntatiedon opettajien koulutusta voitaisiin jonkin verran vähentää.

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KASVU NÄKYY AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETTAJATARPEISSA

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa nykyisten opettajien keski-ikä on monilla koulutusaloilla korkea, mikä lisää uusien opettajien koulutustarvetta. Tekniikan ja liikenteen alan opettajista lähes 70 prosentin ennakoidaan jäävän eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Erityisen suurta tekniikan ja liikenteen alan kelpoisten opettajien kysyntä on ruotsinkielisessä ammatillisessa koulutuksessa.

Suurin opettajatarpeen kasvu on kuitenkin odotettavissa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, jolla työvoiman kysynnän yleensäkin ennakoidaan lisääntyvän merkittävästi. Laskelmien mukaan ammatillista opettajankoulutusta voitaisiin vähentää jonkin verran humanistisella ja kasvatusalalla, kulttuurialalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla.

TUTKIMUSRAPORTTI

Kari Nissinen ja Jouni Välijärvi: Opettaja- ja opettajankoulutustarpeiden ennakoinnin tuloksia. Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 43/2011, 137 sivua.

Tilaukset ja tiedustelut: 
Koulutuksen tutkimuslaitoksen asiakaspalvelu, puh. 040 805 4276,
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. , www.ktl-julkaisukauppa.fi

Tilauskoodi G043, hinta 24 euroa.

Raportti on saatavana verkosta: http://ktl.jyu.fi/ktl/julkaisut/luettelo/2011/g043